Huonon sisäilman aiheuttamat oireet - Mistä tunnistat sisäilmaongelmat?

Sisäilma on rakennuksen sisällä, kuten kodissa tai työpaikalla, olevaa ilmaa. Sisäilman laadulla tarkoitetaan ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat terveyteen ja asumisviihtyvyyteen. Tällaisia ympäristötekijöitä ovat ilmanvaihdon riittävyys, lämpötila, kosteusolosuhteet, rakennuksen kunto sekä ilman puhtaus (allergeenit, pölyt ja pienhiukkaset).

Vietämme sisätiloissa suurimman osan päivästä, joten sisäilman laadulla on väistämättä iso vaikutus terveyteemme. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä ylläpitää sisäilman puhtautta poistamalla hiilidioksidia ja epäpuhtauksia sekä varmistamalla riittävän happitason. Toimiva ilmanvaihto on ensisijainen keino pitää sisäilma laadukkaana sekä ihmisten terveyden että rakennuksen kunnon kannalta.

Mistä tunnistan onko sisäilma hyvää vai huonoa - ja miten tunnistan sisäilmaongelmat?

Hyvä sisäilma on kokemus, joka parantaa asumisviihtyvyyttä. Laadukas sisäilma on huomaamatonta. Siinä ei ole hajuja eikä se ole tunkkaista tai pölyistä. Kun huoneilma vaihtuu riittävän tehokkaasti, ilma pysyy happirikkaana ja puhtaana. Ilmaa on hyvä hengittää eikä se aiheuta epämiellyttäviä oireita.

Huono sisäilma puolestaan aiheuttaa mitä moninaisimpia terveysongelmia. Huono sisäilma ei aina johdu kosteusvauriosta tai homeesta, vaan usein taustalla ovat puutteelliset ilmanvaihtoratkaisut tai vaihtamista tarvitsevat likaantuneet suodattimet.

Sisäilman laatua heikentävät tekijät

Ulkoilmasta kulkeutuu sisälle epäpuhtauksia, kuten liikenteen päästöjä ja siitepölyä. Rakennuksen sijainnilla on huomattava merkitys tässä. Esimerkiksi maaseudulla ilmanvaihdon suodatin voi säilyä käyttökelpoisena monta kertaa pitempään kuin kaupunkiympäristössä. Lue lisää aiheesta: Mistä tunnistat koska ilmanvaihdon suodatin tulee vaihtaa - ja miten se vaihdetaan.

Myös sisätilojen tekstiilit tuottavat huonepölyä. Huonepölyn osalta säännöllinen siivous on eräs tehokkaimmista tavoista huonepölyn määrän vähentämiseksi. Tarvittaessa pienikokoiset ilmanpuhdistimet auttavat tehostamaan sisäilman pölynpoistoa.

Jos rakennuksen ilma tuntuu tunkkaiselta, ilmanvaihto ei kierrätä ilmaa riittävän tehokkaasti. Tunkkaisuus kertoo joko ilmanvaihtojärjestelmän vääristä asetuksista, ilmanvaihtojärjestelmän ongelmista, tai vaihtamattomista suodattimista. Hyvä yleisohje on, että ilmanvaihtokoneen puhallinteho on syytä olla kovalla silloin, kun esimerkiksi saunotaan, laitetaan ruokaa, tai kuivatetaan pyykkejä. Pienelle teholle ilmanvaihdon voi säätää silloin, kun kotona ei olla, kuten lomareissujen ajaksi.

Myös lämpötila ja kosteus vaikuttavat suoraan sisäilman laatuun ja asumisterveyteen:

• Liian korkea lämpötila (lämmityskaudella yli 23–24 °C)tekee olosta epämiellyttävän ja laskee työtehoa. Liian korkea lämpötila kuivattaa limakalvoja, lisää materiaalien päästöjä ja aiheuttaa väsymystä tai päänsärkyä. Asumisterveysohjeiden ja viranomaissuositusten mukaan ihanteellinen sisälämpötila lämmityskaudella on 20–22 °C.
• Liian matala lämpötila altistaa kosteusvaurioille ja heikentää ennen muuta ikäihmisten hyvinvointia. Lämpötilan ei tulisi laskea alle 18 °C.
• Liian kuiva ilma ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Tarvittaessa ilmankostutin tasapainottaa kuivaa sisäilmaa.
• Liiallinen kosteus vaurioittaa rakenteita ja luo otollisen kasvualustan mikrobeille.

Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa

Epäpuhtaudet kulkeutuvat hengityksen kautta elimistöön. Oireet ovat aina yksilöllisiä, mutta tyypillisiä terveysvaikutuksia ovat:

• Päänsärky ja krooninen väsymys
• Kurkkukipu, kurkun käheys ja kutina
• Nuha ja hengenahdistus
• Silmä- ja iho-oireet (kuten ihottuma ja kutina)
• Kognitiiviset oireet (keskittymiskyvyttömyys, ärtyisyys ja migreeni)

Jos sinulla on yksi tai useampi näistä oireista jatkuvasti, ja olet yrittänyt ratkoa ilmastoinnin ongelmia, olethan yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen viivyttelemättä.

Mitä voin tehdä sisäilmaoireille?

Sisäilmaoireiden kanssa ei kannata jäädä elämään, vaan aktiivinen toimijuus voi muuttaa tilanteen nopeasti. Ensimmäinen ja tärkein asia on tunnistaa oireen takana olevat mahdolliset syyt, sillä ne mahdollistavat myös ratkaisun tunnistamisen.

Jos ilmanvaihtojärjestelmä ei suodattimien vaihdosta huolimatta poista epäpuhtauksia tehokkaasti, kiinteistö saattaa tarvita ilmanvaihtokoneen vuosihuollon, iv-kanavien puhdistuksen tai ammattilaistason sisäilmatutkimuksen.

Huono sisäilma eri ympäristöissä: Vastuut ja toimenpiteet

Sisäilmaongelmien ilmetessä vastuut ja ratkaisumallit vaihtelevat sen mukaan, oleskellaanko omassa kodissa, kerrostalossa vai työpaikalla.

1. Omakotitalo: Huonon sisäilman tunnistaminen kotona

Vastuu: Asunnon omistaja vastaa kokonaisuudessaan ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteista, suodattimien vaihdosta ja rakenteiden kunnosta.

Mitä tehdä: Tarkasta ja vaihda suodattimet säännöllisesti. Tee tarvittaessa LTO-kennon pesu sekä tilaa tarvittaessa kanaviston nuohous tai ammattimainen sisäilmatutkimus.

Tilaa kotitalouden iv-suodattimet

2. Taloyhtiö ja kerrostalo: ilmanvaihdon haasteet ja vastuut jaetussa asuinympäristössä

Vastuu: Taloyhtiö vastaa kiinteistön keskitetystä ilmanvaihtojärjestelmästä, pääkoneista, kanavistosta, korvausilmaventtiilien suodattimien uusimisesta sekä rakenteista. Osakas tai asukas vastaa huoneiston omien poistoilmaventtiilien puhtaanapidosta ja ilmanvaihtolaitteen asianmukaisesta käytöstä.

Mitä tehdä: Asukkaan on ilmoitettava sisäilmaongelmista tai puutteellisesta ilmanvaihdosta viipymättä isännöitsijälle tai taloyhtiön huoltoyhtiölle. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä tilaavat tarvittavat huolto- tai tutkimustoimenpiteet.

Tutustu taloyhtiöille suunnattuihin suodatinratkaisuihin

3. Työpaikka ja toimistotilat: Sisäilma-ongelmat yritysympäristössä

Vastuu: Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että työtilat ovat terveelliset ja turvalliset. Työpaikallakin kiinteistön omistaja tai vuokranantaja vastaa rakennustekniikasta ja ilmanvaihtojärjestelmästä.

Mitä tehdä: Työntekijän on tehtävä havaitsemistaan sisäilmaongelmista tai oireista viipymättä ilmoitus työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle tai työterveyshuoltoon. Työnantaja selvittää sisäilman laadun yhdessä kiinteistön omistajan ja asiantuntijoiden kanssa.

Tutustu työpaikoille suunnattuihin suodattimiin

Homealtistus, homeongelmat ja hometalo-epäilyt

Pitkittyneet ja vakavat sisäilmaoireet herättävät usein epäilyn rakenteellisesta kosteusvauriosta. Kun kyseessä on varsinainen homeongelma tai epäily hometalosta, pelkkä ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto ei enää riitä ratkaisemaan tilannetta.

Homealtistus syntyy, kun rakenteissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä piilevä mikrobikasvusto päästää itiöitä tai mykotoksiineja sisäilmaan. Tyypillisiä merkkejä ja jatkotoimenpiteitä ovat:

Hometalo-epäily vaatii aina ammattilaistason sisäilmatutkimuksen, rakennusteknisen kuntotutkimuksen sekä tarvittaessa iv-kanavien puhdistuksen tai laajemman korjaushankkeen.